..kun en ole kirjottanut mitään pitkään aikaan. :( Mutta siis tulee kaksi kisakertomusta samalla.
Eilen oltiin Suomen Harrasteratsastajien järjestämissä seurakoulukisoissa Espoossa. Admi oli aika jännittynyt kokoajan ja niin minäkin, unohdin radasta yhden voltin niinkuin 2 edeltävää ratsastajaakin. :D Ratsastin HeB KN Specialin 57,2% 143p.
Tänään oltiin Hyvinkään Urheiluratsastajien alue-estekisoissa, Hyyppärässä. Admi meni 90cm muuten hienosti, mutta tiputti 7. esteen, eikä päästy uusintaan, mutta ekoiksi alue-estekisoiksi meni hyvin. Pelkäsimme äitini kanssa eniten Admin kieltoja, mutta niiltä vältyttiin tänään.
Kisojen jälkeen kävimme vielä juoksuttamassa Diinan apuohjilla ja päästimme sen vapaaksi myöhemmin.. Se sai päästellä kaikki höyryt pihalle, ei tarvinnut montaa kertaa sanoa, että saa lähteä. Diina veti kunnon pukkilaukat 15min ja tuli sitten luokseni, että *joko lähdetään?* :D
Nyt taitaakin tulla pitkä tauko tästä kirjottelusta, kun lähden juhannuksen aikaan merelle vanhempieni kanssa ja sen jälkeen siskoni kanssa Kreikkaan, eikä meillä ole kisoja, mutta kirjotan sitten joskus. :D
Ainiin laitan kyllä eilisen ja tämän päivän kisoista videot nyt ensi viikon aikana. :)
sunnuntai 17. kesäkuuta 2012
tiistai 12. kesäkuuta 2012
kisavideo
Elikäs tossa olis nyt tuo mun lupaama koulukisavideo viime sunnuntailta. Sorry mun kauhea istunta ja kädet.
http://www.youtube.com/watch?v=K-Rl1AbGFPA
http://www.youtube.com/watch?v=K-Rl1AbGFPA
maanantai 11. kesäkuuta 2012
Hei, anteeksi tämä hiljaisuus, en ole ehtinyt/jaksanut kirjoittaa kun ainoa elossa oleva isovanhempani joutui sairaalaan viime viikolla. :( Mutta, viime sunnuntain koulualuekisoista vain sen verran, että C-tuomarilta 131p./59,545% ja M-tuomarilta 132p./60,00% eli yhteensä 263p./59,77% ja sijoitus jaettu 15./29. Oikeastaan siellä oli 38 ilmoittautunutta mutta 9 oli perunut.
Laitan videon kunhan isäni saa tehtyä sen.
Laitan videon kunhan isäni saa tehtyä sen.
lauantai 2. kesäkuuta 2012
Gilbert
Gilin kuolemasta tasan vuosi... Kova ikävä on </3
Satumetsän laidalla oli portti…
Se oli pieni portti, pienin kaikista.
Niin vihreä se portti oli ja täynnä pieniä kirsikankukkia.
Siitä mahtui kulkemaan läpi vain harvassa ja yksitellen.
Se oli taivaan portti pois Satumetsästä.
Ja sen portin läpi kulkivat kerran kaikki kanit,
niin rauhallisena mieleltään, kevyesti askeltaen.
Portin takana oli ikuinen meri ja suuremmat metsät.
Se oli uusi kaunis maailma, satujen kanitaivas.
Kerran iltana rauhaisana, portin luokse kulki kani.
Ei vanha iältänsä, mutta uupunut voimiltansa.
Rauhallisena se kulki, kulki ikuisuuden portille
niin pienelle portille, josta läpi kuljettiin vain yksin.
Pieni kani istui, katsoi portista kauas.
Näki valon ja ihastui siihen, niin kauniilta valo näytti.
Olisi valon ottanut kiinni, mutta se paistoi portin toisella puolella.
Niin askeleen rohkean otti lähemmäs.
Niin kuin tähdeksi olisi syntynyt, pieni kani,
se muuttui kevyeksi aivan, niin onnelliseksi se itsensä tunsi.
Valo kaunis teki sen taas nuoreksi ja rohkeaksi.
Se istui katsomaan, odottamaan seuraavaa kulkijaa.
Niin on kanini mennyt siitä portista…
Kauniimmalla puolen ne vapaana juoksentelevat.
Miksi suren, miksi itken niin paljon?
Kanini on rauhallinen ja tyyni. Sen on hyvä olla.
Pienelle rohkealle Gilbertille, joka lopetettiin murtuneen takajalan takia 2.6.2011,
ja annettiin eläinlääkäriopiskelijoiden käyttöön.
Satumetsän laidalla oli portti…
Se oli pieni portti, pienin kaikista.
Niin vihreä se portti oli ja täynnä pieniä kirsikankukkia.
Siitä mahtui kulkemaan läpi vain harvassa ja yksitellen.
Se oli taivaan portti pois Satumetsästä.
Ja sen portin läpi kulkivat kerran kaikki kanit,
niin rauhallisena mieleltään, kevyesti askeltaen.
Portin takana oli ikuinen meri ja suuremmat metsät.
Se oli uusi kaunis maailma, satujen kanitaivas.
Kerran iltana rauhaisana, portin luokse kulki kani.
Ei vanha iältänsä, mutta uupunut voimiltansa.
Rauhallisena se kulki, kulki ikuisuuden portille
niin pienelle portille, josta läpi kuljettiin vain yksin.
Pieni kani istui, katsoi portista kauas.
Näki valon ja ihastui siihen, niin kauniilta valo näytti.
Olisi valon ottanut kiinni, mutta se paistoi portin toisella puolella.
Niin askeleen rohkean otti lähemmäs.
Niin kuin tähdeksi olisi syntynyt, pieni kani,
se muuttui kevyeksi aivan, niin onnelliseksi se itsensä tunsi.
Valo kaunis teki sen taas nuoreksi ja rohkeaksi.
Se istui katsomaan, odottamaan seuraavaa kulkijaa.
Niin on kanini mennyt siitä portista…
Kauniimmalla puolen ne vapaana juoksentelevat.
Miksi suren, miksi itken niin paljon?
Kanini on rauhallinen ja tyyni. Sen on hyvä olla.
Pienelle rohkealle Gilbertille, joka lopetettiin murtuneen takajalan takia 2.6.2011,
ja annettiin eläinlääkäriopiskelijoiden käyttöön.
Tilaa:
Kommentit (Atom)